ren,

Tyypillinen työpäiväni: Espoonlahti

Hei! Minun tyypillinen työpäiväni alkaa noin klo. kuuden aikaan aamulla. Alkuviikosta mä menen salille harrastamaan "fitnessiä", joka oikeastaan on pikemminkin painoharjoittelemista. Sen jälkeen minä syön lounasta ja menen kahvilaan etsimään leipätyötä.
Loppuviikosta minä herään yhtä aikaisin ja lähden etsimään leipätyötä kokopäiväisesti.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: hyvä fyysinen kunto, kirjallinen viestintä, hyvä muisti, musiikin tietämys, kielitaito,

Päädyin nykyiseen työhöni: Moi moi! Synnyin New Yorkissa, mutta saavuin Suomeen 1980-luvun lopulla. Menin tarhaan, ja sitten toiseen tarhaan. Sitten esikouluun, ja sitten kouluun, ja sitten toiseen kouluun. Ala-asteen jälkeen menin ylä-asteelle. Sen jälkeen menin musiikkilukioon, ja sen jälkeen menin yliopistolle. Valmistuin lopulta teoreettisen filosofian maisteriksi. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, mitä minulle tapahtui käytännössä.
Aloin kitaraan tartuttuani opiskelemaan loitsurunoutta, ja olen yliopistolta valmistuttuani aika hyvä siinä. Siitä ei tosin ole oikeasti paljonkaan apua elämässä, joka antaa paljon kaikenlaistakin siksi, että loitsurunoustyyppinen metakertomuspuoli ei mahdollisesti lähde mielestä koskaan pois mitenkään, ellei löydä vanhaa opettajaansa ja pyydä häneltä päästämistä tms.
Päivän päätteeksi pelkkä "lasetus" ei kuitenkaan tunnu mielestäni liian vaikealta, joten päädyin tähän parantamisen laitokseeni, ja olen hyvin tyytyväinen aprobaatturistani!

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Moikka! Minulle eniten hyötyä oli ehdottomasti ihan vaan folkloristiikan ykköskurssista eli perehdytyksestä, ja erityisesti sen kurssin ensimmäisestä luennosta. En ole periaatteessa tarvinnut enempää tietoa työtä varten.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Moi vaan! Parhaat vinkit olisivat mielestäni siinä, ettei koeta liikaa runoutta ja sen koneellista tuottamista, vaan keskittyisi siihen, mistä tykkää jo valmiiksi kirjoitettuna siksi, että maailma on pullollaan hyvää taksvärkkityötä, jonka idea on muistuttaa milloin ketäkin, kenelle se niissä tapauksissa on tarkoitettu työn kohteeksi.