Laura, kansainvälisten asioiden päällikkö

Tyypillinen työpäiväni: Tyypillisiä päiviä on kahdenlaisia - joko työpäivä oman oppilaitoksen seinien sisällä tai työpäivä muualla. Omassa koulussa, joka on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, päivät koostuvat yleensä erilaisista palavereista, opiskelijoiden ja opettajien tapaamisista ja itse tai tiimin kanssa tehtävästä suunnittelu-, kehitys- ja yleishallinnointityöstä. Aika moniin työpäiviin sisältyy myös kansainvälisiä vieraita, joko oppilaitosvierailuja tai meillä vaihdossa olevien opiskelijoiden tai opettajien tapaamisia. Ne työpaikan ulkopuolella olevat päivät taas ovat yleensä projektikokouksia muissa kaupungeissa Suomessa muiden oppilaitosten kanssa tai rahoittajan eli Cimon luona, yritysten edustajien tapaamisia ym. Jonkin verran on myös matkapäiviä ulkomaille seminaareihin ja yhteistyökumppaneiden luo.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: kielitaito, kyky hallita kokonaisuuksia, ihmissuhdetaidot,

Päädyin nykyiseen työhöni: Aika pitkän mutkan kautta :) Opiskelin ammatillisesti suuntautunutta kieltenopetusta ja venäjän opettaminen nimenomaan aikuisille on aina kiinnostanut minua. En ole kuitenkaan opiskeluajan pätkähommien jälkeen opettanut yhtään päivää. Pääsin sattumalta töihin venäläiseen vakuutusyhtiöön, sieltä halusin Venäjälle ja pääsin ulkoasiainministeriön palvelukseen, työskentelin monta vuotta Venäjällä ja Suomessa. Sitten sain asiantuntijatehtävän taas kerran vakuutusalalta. Sen työn jätin, koska halusin perhesyistä muuttaa pois Helsingistä. Lopulta pienen haeskelun ja muutaman työtehtävän kokeilun jälkeen hain ja pääsin nykyiseen tehtävääni, jossa tietyllä tavalla yhdistyy kaikki tähän asti opiskelemani ja työkokemuksen kautta hankkimani osaaminen. Vaikka reitti tähän pisteeseen on kulkenut ennen muuta sattumien ja hetken mielijohteiden kautta!

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Kieliopinnoista totta kai. Ja myös siitä, että opiskelin laajasti vähän kaikenlaisia sivuaineita, tuossa yllä mainittunen lisäksi myös metsätieteitä, yrittäjyysopintoja, filosofiaa, ranskaa kielikeskuksessa... Se, että tietää muustakin kuin pelkästä omasta pääaineesta, on minusta ollut etu. Akateemisen koulutuksen konkreettisia hyötyjä työelämässä on ainakin humanistin vaikea suoraan tutkintotodistuksen kursseista poimia, mutta opintojen etu on ainakin minulle ollut tietty maailmankatsomuksen avaruus, taidot hankkia lisätietoja ja opiskella uusia asioita sekä kyky hoitaa asiantuntijatehtäviä itsenäisesti. Näihin asioihin akateeminen koulutus minusta parhaimmillaan valmentaakin.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Nykysysteemi toki vahvasti ohjaa nopeisiin täsmätutkintoihin mutta minusta kannattaa sen verran kapinoida, että käyttää myös nuoruuteen elimellisenä osana kuuluvaa haahuiluoikeuttaan hyväksi. Ja ulkomaille kannattaa lähteä vaihtoon, vaikka se jänskättäisi ja pelottaisikin niin niistä kokemuksista - vaikka vain siitä, että huomaa pärjäävänsä itsekseen toisessa maailmankolkassa - on taatusti hyötyä niin työnhaussa kuin akateemisissa työtehtävissäkin.