Satu, seurakuntapastori

Tyypillinen työpäiväni: Papilla ei oikein ole tyypillistä työpäivää: jumalanpalveluselämä koko laajuudessaan ja tapaamiset seurakuntalaisten kanssa ja vierailut sairaalasta työpaikkoihin sekä laitoksiin sekä valmistelu ja palaverit luovat työviikon. Päivään voi mahtua monenlaista. Valmistelu on iso osa työtä, mutta kyllä seurakuntalaisia ehtii tapaamaan myös. Monesti ne vapaat keskustelut eri tilanteiden jälkeen ovat työn helmiä.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: sosiaaliset taidot, oman työn ohjaus, ajantasainen ammatillinen tietotaito ja omasta hyvinvoinnista huolehtimineen, oman auttamisen rajat,

Päädyin nykyiseen työhöni: Olen ollut pappisvihkimyksestäni asti samalla työnantajalla. Olen ehtinyt kuitenkin olla mukana monenlaisissa projekteissa; kriisityöstä erilaisiin kuvaelmapolkuihin ja yksi selvitystyökin tuli tehtyä. Työn parhaita puolia on mielestäni monipuolisuus ja ennakoimattomuus. Samalla saa tulla ihmisten kanssa tutuksi, kulkea rinnalla kappaleen matkaa.

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Koko tutkinto on tullut hyödynnettyä.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Pappina voi olla monenlainen. Minusta tärkeintä on halu palvella kirkkoa ja Kristusta, sekä kyky kestää muutoksia. Muutokset ovat osa tämän päivän työelämää. Pappislupaus saa kyllä välillä vielä näin 10 vuoden jälkeenkin pohtimaan, että on tässä osana isoa jatkumoa ja samalla isossa vastuussa ja kuitenkin itsekin armosta osallinen, onneksi.