Antti,

Tyypillinen työpäiväni: Työni koostuu opintojaksojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opiskelijoiden ohjauksesta. Jonkin verran toimin myös yritysrajapinnassa etsien potentiaalisia yhteistyöprojekteja.

Tyypillisesti uuden opintojakson suunnittelu on hyvin vaativaa työtä. Tietojenkäsittelyn alalla tekniikka ja käytänteet uudistuvat nopeaan tahtiin ja tästä syystä samoilla aineistoilla tai toimintamenetelmillä ei voi toimia vuodesta toiseen ja vanhojakin opintojaksoja joutuu aina päivittämään vuosittain.

Suunnittelu alkaa yleisesti aiheeseen perehtymisellä, tässä apuna on kirjallisuus ja erityisesti verkosta löytyvät materiaalit. Jos opintojaksoon liittyy käytännön taitojen harjoittelua, niin harjoitustehtävien laatiminen vie myös paljon aikaa. Virtuaaliset, verkossa toteutetut opintojaksot voivat sisältää myös videoitua materiaalia, jonka usein teen itse. Jonkun verran suunnittelua tehdään myös yhdessä muiden opettajien kanssa.

Opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus on tarpeellista opintojen suunnittelussa ja niiden etenemisen seuraamisessa sekä opinnäytetöiden kohdalla.

Luokkahuoneopetusta on nykyään suhteellisesti vähän, mutta siitä pidän erityisesti. Kontakti opiskelijoihin ja mahdollisuus reaaliaikaiseen keskusteluun ryhmän kanssa on antoisaa ja siinä voi laittaa oman persoonansa peliin.

Työelämäyhteistyö tuo ammattikorkeakoulun lehtorin työhön vaihtelua. Yhteistyöprojektien suunnittelu ja toteutus antavat mahdollisuuden tutustua alueen yrityksiin ja nähdä miten niissä toimitaan. Mahdollisuus auttaa yrityksiä toiminnan kehittämisessä on myös antoisaa.

Koulutuspolitiikka ja erityisesti nykyinen rahoitusmalli on kuitenkin muuttanut opettajan työnkuvaa suuresti ja tuonut siihen elementtejä, jotka nakertavat motivaatiota. Työn tuottavuutta seurataan mittareilla, jotka eivät ole laadullisia, vaan määrällisiä ja tämä on johtanut siihen, että osa työtehtävistä tehdään vain siksi, että mittarit näyttäisivät hyviä lukemia.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: Tietojenkäsittelyn ammattiosaaminen (ohjelmointi, suunnittelu, testaus, ....), kommunikaatiotaidot, Kyky jäsentää uutta tietoa,

Päädyin nykyiseen työhöni: Ennen opettajanuraani toimin kymmenen vuotta teollisuudessa vaativissa tuotekehitystehtävissä. Tein menetelmiin ja teknologiaan liittyviä selvityksiä ja vastasin uusien tuotteiden osalta niiden suunnittelusta ja toteuttamisesta lähinnä ohjelmoinnin ja tilastollisen analyysin osalta. Tässä ammatissa pystyin hyödyntämään sovelletun matematiikan osaamistani ja omaksuin myös nopeasti ohjelmointityöhön tarvittavat tiedot ja taidot. Ohjelmointiosaamiseni ennen tätä työtä rajoittui lähinnä matematiikan ohjelmointiympäristöihin (mm. Matlab), mutta uusien kielien oppiminen kävi yllättävän helposti. Koulutukseni pohjalta minulla oli myös kyky lukea teknisiä menetelmäkuvauksia ja toteuttaa niiden mukaisia algoritmeja ohjelmallisesti.

Ammatinvaihto tapahtui osittain sattumalta, puolison mahdollisuudet työllistyä olivat paremmat toisella paikkakunnalla ja sattumoisin samaan aikaan huomasin osaamiseeni liittyvän avoinna olleen lehtorin position ammattikorkeakoulussa. Kehitysinsinöörin tai koodarin tehtävät kiinnostavat edelleen, mutta lehtorin virasta vaihtaminen takaisin teollisuuden palvelukseen ei ole ihan helppoa näin monen vuoden jälkeen. Toisaalta ilman uraani teollisuudessa minulla ei olisi ollut riittävää perspektiiviä työelämään, ainakin lehtorin tehtävästä suoriutuminen olisi ollut huomattavasti haasteellisempaa.

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Opinnoistani hyödyllisimpiä ovat olleet tilastotieteen opinnot sekä sovelletun matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen puolelta ne opinnot, joissa sai oppia koodaamista. Tilastotieteen menetelmillä on paljon sovelluskohteita teollisuudessa, mutta myös koulutuksessa. Ohjelmoinnin osaamiseni oli nyt jälkeenpäin arvioiden aika niukkaa silloin, kun siirryin työelämään ja enimmäkseen ohjelmointityöhön, mutta minulla oli kuitenkin se perusosaaminen, jonka avulla työstä suoriutuminen ja uuden oppiminen oli aika helppoa.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Lehtorin tehtävissä menestymiseen työkokemus nk. oikeissa alan töissä antaa paljon paremmat lähtökohdat. On hyödyllistä, jos omassa työhistoriassa on omakohtaisia kokemuksia, joista voi ammentaa materiaalia opetustyöhön.

Itse työssä täytyisi osata suhteuttaa siihen käytetty aika työhön annettuihin resursseihin. Jos työn haluaa tehdä hyvin, niin laskennallinen työaika ei kovinkaan helposti riitä, varsinkaan opettajauran alkupuolella. Vaikka opettajalla onkin vielä toistaiseksi lomia aika runsaasti, ei niitä kaikkia käytännössä pysty pitämään lomina ja työpäivät ja -viikot ovat usein aika pitkiä.