Selaa kertomuksia

Hannele, luokan- ja aineenopettaja

Opetus ja kasvatus

Julkaistu 28.11.2013

Opiskelupaikkani Tampereen yliopisto
Pääaine tai koulutusohjelma Luokanopettajakoulutus
Muut opinnot englanti, ruotsi, äidinkieli, erityispedagogiikka
Valmistumisvuosi 1989

Tyypillinen työpäiväni: Luokanopettajana olen saanut itse vaikuttaa siihen, mitä luokka-astetta kulloinkin opetan. Välillä olen ollut alkuopetuksessa, välillä yläluokilla. Luokanopettajana on ollut mahdollista olla opettajana myös muiden luokilla omissa erikoistumisaineissa. Olen opettanut englantia yläluokilla joka vuosi ja se on tuonut mukavaa vaihtelua esim. omaan alkuopetukseen.

Tyypillinen työpäiväni kestää noin kahdeksan tuntia. Tuosta ajasta on opetusta 5-6 tuntia ja loppuaika kuluu järjestelyyn, suunnitteluun, kokouksiin, kokeiden korjaamiseen, vanhempien tapaamiseen tai paperitöihin, jotka ovatkin huimasti lisääntyneet viime vuosina. Nykyään oppilaista kirjataan erilaisia suunnitelmia (tehostettu ja erityinen tuki) ja se lisää opettajan työpäivän pituutta. Työpäivässä ei juuri luppoaikaa ole, koko ajan on oltava skarppina ja oppilaita varten. Opettajalla on jatkuva, jakamaton vastuu oppilaistaan koko koulupäivän ajan.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: hyvät yhteistyötaidot, ilmaisutaito, lapsilähtöinen ajattelutapa,

Päädyin nykyiseen työhöni: Työhöni päädyin lähinnä kannustavien opettajaesimerkkien innoittamana sekä oman harrastuneisuuden kautta. Pidän lukemisesta, kielistä, olen musikaalinen ja kaikki ilmaisutaidolliset harrastukset ovat aina kiehtoneet (teatteri yms.) Opettajan työn ajattelin olevan juuri sellaista, jossa voisi tehdä monenlaista, laulaa, soittaa, piirtää ja myös opettaa "oikeita asioita" kuten matematiikkaa, kieliä ja lukuaineita. Koska olin kiinnostunut vähän kaikesta, koulussa olin suhteellisen hyvä vähän kaikissa aineissa enkä kuitenkaan missään superhyvä, ajattelin, että opettajan työ olisi juuri sitä monipuolista tekemistä, mitä kaipasin.
Opettajan työssä voi myös tehdä itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, mikä on mielestäni tämän työn suola. Omasta työstään ja arjestaan luokassa voi pitkälle suunnitella oman näköisensä vaikka oipetussuunnitelma saneleekin karkeat raamit.
Luonnollisesti opettajaksi aikovalla täytyy olla kiinnostusta ja intoa lasten kanssa toimimiseen, se on lähtökohta. Itsekin kokeilin lukioaikana esim. leikkikenttäohjaajan työtä nähdäkseni jaksanko oikeasti olla lasten kanssa.

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Opinnoista OKL:ssä on kaikista ollut hyötyä tasapuolisesti. Kaikkea olen tarvinnut ja aikuisiällä olen vielä avoimen yliopiston puolella jatkanut opintojani. Esim. erityispedagogiikan tietoja olen tarvinnut työssäni paljon, mutta opiskeluaikanani sitä oli hyvin vähän opinnoissa, joten suoritin siitä aineopinnot jo työssä toimiessani avoimessa yliopistossa. Samoin opiskelin englannin aineopinnot kesäyliopiston puolella. Opettajille on jatkuvasti tarjolla hyviä kursseja, joille voi innokkuutensa mukaan hakeutua.

Lukiossa on hyvä keskittyä kaikkiin aineisiin, kaikkea tarvitaan. Omaan lempiaineeseen voi sitten opinnoissa erikoistua. Jos pitää esim. liikunnasta, voi siihen luokanopettajan koulutusohjelmassa erikoistua. Käytännössä liikuntaan erikoistunut opettaja saa pitää liikuntaa niin paljon kuin haluaa, mutta esim. eläkeiän lähestyessä hän voi vähentää sitä tai olla kokonaan pitämättä liikuntaa, jos ei enää intoa ole. Toisin on esim. liikunnan aineenopettajaksi opiskelleella, hän kykkii kaiket päivät urheilukentällä tai uimahallissa koko työuransa, vaikka nuoruuden into asiaan olisi jo hiipunutkin. Viestini on, että luokanopettajan työssä valinnanmahdollisuudet ovat laajemmat. Suosittelen, että opiskeluaikana tekee samalla aineenopettajan pätevyyden itselleen rakkaasta aineesta, se parantaa palkkatasoa ja antaa enemmän mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Esim. liikunta, käsityö, kuvaamataito ja musiikki ovat työmarkinoilla arvostettuja erityistaitoja.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Edellä jo vastasinkin tähän liittyen... Jos et pääse heti opiskelemaan, aloita avoimen yliopiston puolella kasvatustieteen perusopinnot ja tee ne valmiiksi. Samalla voit yrittää esim. saada sijaisuuksia kouluista tai yritä päästä kouluavustajaksi. Ole itse henkilökohtaisesti yhteydessä koulujen rehtoreihin ja käy esittäytymässä ja kertomassa tulevaisuudensuunnitelmistasi. Heti ei kannata luovuttaa, välivuosi on vaan yritettävä tehdä jotain, mikä vie sinua lähemmäs tavoitettasi.
Yritä kesätyötä paikasta, jossa voit toimia lasten kanssa. Hakeudu esim. leirien ohjaajan tehtäviin, kerhojen vetäjäksi tai vapaaehtoistyöhön ( esim. MLL). Työtä lasten parissa kannattaa tehdä, sillä sitähän opettajan työ on. Mikään hienosti suunniteltu opetus ei onnistu, ellet pysty luomaan hyvää ilmapiiriä omassa lapsiryhmässäsi. Sitä voi harjoitella ja jokainen siinä onnistuu, jos oikeaa halua ja intoa on.

Lisää kertomuksia

L.E.

asiantuntija

Työhöni nuorena asiantuntijana konsulttitalossa koulutusalalla sisältyy mm. tarjousvalmistelua, rekrytoin… lue kertomus >

Juha

oppilaanohjauksen lehtori

Tyypilliseen työpäivääni kuuluu luokkaohjaustunteja yläkoulun 7-9 luokkalaisille, yksilöohjausta, hallint… lue kertomus >

Markus

koulutussuunnittelija

Opetussuunnitelman kehittämistyötä, koulutusten järjestämistä, kokousten valmistelua ja opintojaksojen pe… lue kertomus >

Opo, luokanopettaja

opinto-ohjaaja

Minulla on joustavat työajat. Annan pääosin yksilöohjausta. Työskentelen noin 6-7 tuntia päivässä - esime… lue kertomus >

Töissä.fi-tilastojen lähde: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyt viisi vuotta aiemmin valmistuneille. Lisätietoa ›