Anni, työnhakuvalmentaja

Tyypillinen työpäiväni: Tapaan työnhakija-asiakkaitani lähi- tai etätoteutuksella, etsin asiakkaille sopivia työ- ja koulutusvaihtoehtoja, suunnittelen palvelun tulevia valmennuksia yhdessä tiimini kanssa, osallistun sidosryhmätyöskentelyyn, fasilitoin palvelun arkitoimintaa, ylläpidän asiakasrekisteriä ja kirjoitan arviointitekstejä TE-palveluille.

Tarvitsen työssäni seuraavia taitoja: Uraohjaus, Tilannetaju ja nopea reagointikyky, itseohjautuvuus,

Päädyin nykyiseen työhöni: Hain samaan yritykseen töihin, kun siellä oli avoinna verkkovalmentajan työpaikka. Minulla ei kuitenkaan vielä ELY-edellytykset täyttyneet siihen paikkaan, mutta työhaastattelun jälkeen yrityksestä soitettiin, että olisinko kiinnostunut työnhakuvalmentajan työstä, kun heillä olisi sijaisuus alkamassa ja tarvitsivat siihen pikaisesti jonkun.

Olen saanut paljon kysymyksiä siitä, miksi työskentelen työllisyyspalveluiden puolella, kun olen koulutukseltani opinto-ohjaaja, mutta kiinnostukseni tälle kentälle heräsi harjoitteluiden ja työttömyysturvan etuuskäsittelijän työn kautta. Opin tuntemaan työvoimapoliittisen palvelujärjestelmän jo opintojen aikana ja kiinnostuin sitä kautta erityisesti uraohjaajan työstä.

Valmentajana uraohjauksen elementit ovat vahvasti läsnä ja monen asiakkaan kanssa päästäänkin ammatinvalinnan ja urasuunnittelun pariin pohdiskelemaan. Opinto-ohjaajan työ hektisessä kouluympäristössä ei tällä hetkellä kiinnosta minua ollenkaan, vaan haluan hyödyntää osaamistani ja kokemustani yksilöasiakkaiden parissa ja rauhallisella työtahdilla.

Näistä opinnoista on ollut minulle eniten hyötyä: Harjoittelujaksoista on ollut hyötyä. Koulutukseen kuului neljä lyhyttä harjoittelua, jotka suoritin pääasiassa uraohjauksen parissa, kun huomasin, ettei kouluympäristö kiinnosta minua työympäristönä. Harjoitteluissa on saanut konkreettista palautetta omasta tekemisestä ja työtyylistä, avartanut omaa näkemystä erilaisista työtehtävistä ja työnimikkeistä, päässyt harjoittelemaan turvallisessa ympäristössä asiakasohjausta ja tehnyt reflektoivaa pohdiskelua portfolion parissa. Ihmisten kohtaamista ei opi kirjoja lukemalla tai ryhmätöitä esittelemällä, vaan se kehittyy vankan teoriapohjan päälle vasta työelämässä.

Vinkkini samoista tehtävistä kiinnostuneille: Jos voit valita harjoittelupaikat itse, niin kannattaa kokeilla mahdollisimman erilaisia paikkoja ja viskata ennakkoluulot romukoppaan. Itse harjoittelin esimerkiksi Te-palveluissa ammatinvalintapsykologin ohjaamana, mikä oli avartava kokemus, vaikka en tällä tutkinnolla voisikaan itse työskennellä juuri ammatinvalintapsykologina. Sivuaineita voi myös valita vapaasti ja niin paljoin kuin vain suinkaan ehtii ja jaksaa tehdä, ja niillä voi kasvattaa omaa työkenttää monipuolisemmaksi ja erottua myös työnhakijoiden joukosta. Verkostoa kannattaa kasata jo opiskeluaikoina, jotta työnhaku helpottuu. Kun tuntee alueen toimijoita, on helpompi ryhtyä työ- tai harjoittelupaikan hakuun.